Miten voimme tukea nuorten mielenterveyttä?

Nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveysoireilu ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Puhutaan jopa mielenterveyskriisistä. Mielenterveyshäiriöt voivat johtaa myös päihteiden käyttöön, syrjäytymiseen ja väkivallantekoihin, mitkä aiheuttavat merkittävää haittaa nuoren elämälle. Suurehko osa mielenterveyshäiriöistä on kuitenkin lieviä. Tutkimukset kuten THL:n kouluterveyskyselyt viittaavat erityisesti nuorten tyttöjen lisääntyneeseen henkiseen pahoinvointiin ja ahdistuneisuuteen. Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on myös hälyttävä asia.

Lue lisää

Mielenterveyspalveluja etulinjaan perustasolle

Etulinjaan sote-keskuksiin tarvitaan ammattilaisia lääkäreitä, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, joilla on osaamista kohdata, arvioida ja hoitaa mielenterveyspotilaita. Perustason ja mielenterveyspalvelujen erityistason välille on tärkeä luoda joustava yhteys, esimerkiksi etäkonsultaatioita ilman, että potilasta tarvitsee lähettää psykiatrian poliklinikalle. Lääkehoidon lisäksi hoitoa voidaan perustasolla toteuttaa erilaisin psykososiaalisin menetelmin esimerkiksi lyhytterapialla tai omahoidon ohjauksella. On myös varmistettava riittävä hoito vaikeasti sairaille mielenterveyspotilaille psykiatrian erityistasolla.

Lue lisää

Ikääntyneiden terveysliikuntaan panostettava

Ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä olisi mahdollista edistää paljon nykyistä enemmän, kun lisätään terveysliikuntaa. Terveydenhuollon ammattilaisten terveysliikunnan osaamista on kehitettävä. Tärkeä on myös huomioida elinympäristössä tarvittavat muutokset.  Saman toiminnon suorittaminen voi olla helppoa esteettömässä ympäristössä, mutta toisenlaisissa olosuhteissa hankalaa tai mahdotonta.  Elinympäristön muutoksilla ja apuvälineiden avulla voidaan mahdollisesti palauttaa sairastuneen kyky suoriutua tehtävästä tai ainakin vähentää toiminnan rajoittuneisuuden aiheuttamaa haittaa. 

Lue lisää

Mielenterveyden tukeminen edistää syövästä toipumista

Syöpään sairastuneen riski sairastua mielenterveyden häiriöön on suurempi vielä senkin jälkeen, kun hän on jo toipunut syövästä. Tämän vuoksi mielenterveyden tukeminen olisi otettava keskeiseksi osaksi syöpähoitoja – miksei jopa syöpien ennaltaehkäisyä.

Osalle voi tulla syöpädiagnoosin jälkeen psyykkinen kriisireaktio, kun taas toisella oireilu on lievempää, esimerkiksi unettomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Vakavan sairauden edessä ihmisen mielenterveys on koetuksella, mutta syövän ja mielenterveyden välillä on suurempi yhteys kuin usein ymmärretäänkään.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenterveyshäiriö voi altistaa syöpään sairastumiseen ja hidastaa syövästä toipumista.

Lue lisää

Yksinäisyys lisääntyy – miten selvitä?

Olemme yksinäisempiä kuin koskaan vaikka viestintämahdollisuudet ovat rajattomat sosiaalisen median ja muiden digitaalisten välineiden kautta.

Yksinäisyyden tunne kumpuaa sosiaalisten yhteyksien tai merkityksellisten ihmissuhteiden puutteesta, johon altistaa elämäntilanteen muutokset kuten puolison menetys, ystävyyssuhteen päättyminen, työttömyys, eläköityminen jne.

Yhteiskunnan muutokset voivat lisätä yksinäisyyttä. Kiireisessä ja suorituskeskeinen kulttuurissa ihmissuhteet ovat aikaisempaa pinnallisempia.

Lue lisää

Keskustelua sotesta ja hyvinvointialueesta

Virtuaalisessa kahvihetkessä keskustellaan mielenterveyspalveluiden ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista. Puheenvuorossa pohditaan, kuinka voimme parantaa perus- ja erikoistason yhteistyötä psykiatriassa? Voidaanko Pohjois-Karjalan sydäntautimallia soveltaa mielenterveystyöhön? Mikä on digitaalisten ratkaisujen ja etähoidon merkitys mielenterveyspalveluiden kehittämisessä? Miten kriisihoitoa voidaan tehostaa ja yhdistää avohoitoon? Millä tavoin koulutuksen avulla voidaan vahvistaa perustason mielenterveyshoitotaitoja?

Lue lisää
Sairaalahuone, jossa on vuodepaikkoja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei riitä kaventamaan terveyseroja

Kirjoitus julkaistu Aamuset -lehdessä Turun Vasemmiston vaaliliitteessä (Uusi Päivä 3/2021) 2.6.2021. Suomalaisten terveys- ja kuolleisuuserot ovat suuret. Erojen taustalla vaikuttavat erityisesti sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Kuvaavaa on, että tuloluokka vaikuttaa merkittävästi elinajan odotteeseen. Ylimpään tulokymmennykseen kuuluvien ihmisten elinajan odote on lähes kymmenen vuotta korkeampi kuin alimpaan tulokymmennykseen kuuluvien. Köyhyydellä on yhteys mielenterveysongelmiin ja […]

Lue lisää
Nuori istuu ikkunalaudalla

Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ovat mielenterveyspalvelujen kivijalka

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomien aliona 20.4.2021. Varsinais-Suomesta on uutisoitu Tyksin nuorisopsykiatrian pitkistä hoitojonoista ja osastopaikkojen huomattavasta ylikuormituksesta (TS 23.3.). Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt koko maassa jo usean vuoden ajan. Tulisiko tässä tilanteessa sitten lisätä resursseja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon? Akuutissa ruuhkatilanteessa tämä olisi hyvä ratkaisu, jos lisäresursseja on mahdollista saada nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä ratkaisu ei ole […]

Lue lisää
Ihmiset tekevät töitä läppäreillä

Masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys on mahdollista puolittaa

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 31.3.2021. MASENNUKSESTA johtuva työkyvyttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Masennuseläkkeelle jää lähes 4 000 ihmistä vuosittain. Tämä on kolmannes enemmän kuin vuonna 2015. Vastaavasti masennusperusteiset sairauspäivät ovat lisääntyneet. Masennus aiheuttaa kaikista sairauspäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä lähes viidenneksen. Eläkkeellä on yli 30 000 masennuspotilasta. Sairaudesta koituu yhteiskunnalle vuosittain miljardin euron kustannukset, valtaosa sairauspäivistä, eläkkeistä […]

Lue lisää