Terveydenhuollon ja psykiatrian asiantuntijan blogi
Mielenterveysomaisen tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi jäädä toissijaiseksi, kun on huolta läheisestä. Syntyy riski uupua ja sairastua esimerkiksi masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin.
Kirjoitus julkaistu Aamuset -lehdessä Turun Vasemmiston vaaliliitteessä (Uusi Päivä 3/2021) 2.6.2021. Suomalaisten terveys- ja kuolleisuuserot ovat suuret. Erojen taustalla vaikuttavat erityisesti sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Kuvaavaa on, että tuloluokka vaikuttaa merkittävästi elinajan odotteeseen. Ylimpään tulokymmennykseen kuuluvien ihmisten elinajan odote on lähes kymmenen vuotta korkeampi kuin alimpaan tulokymmennykseen kuuluvien. Köyhyydellä on yhteys mielenterveysongelmiin ja […]
Kirjoitus julkaistu Turun Sanomien aliona 20.4.2021. Varsinais-Suomesta on uutisoitu Tyksin nuorisopsykiatrian pitkistä hoitojonoista ja osastopaikkojen huomattavasta ylikuormituksesta (TS 23.3.). Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt koko maassa jo usean vuoden ajan. Tulisiko tässä tilanteessa sitten lisätä resursseja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon? Akuutissa ruuhkatilanteessa tämä olisi hyvä ratkaisu, jos lisäresursseja on mahdollista saada nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä ratkaisu ei ole […]
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 31.3.2021. MASENNUKSESTA johtuva työkyvyttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Masennuseläkkeelle jää lähes 4 000 ihmistä vuosittain. Tämä on kolmannes enemmän kuin vuonna 2015. Vastaavasti masennusperusteiset sairauspäivät ovat lisääntyneet. Masennus aiheuttaa kaikista sairauspäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä lähes viidenneksen. Eläkkeellä on yli 30 000 masennuspotilasta. Sairaudesta koituu yhteiskunnalle vuosittain miljardin euron kustannukset, valtaosa sairauspäivistä, eläkkeistä […]
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10.7.2020. PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 2.7.) esitettiin omalääkärien ottamista osaksi sote-uudistusta. Ehdotusta voisi kehittää vielä kokonaisvaltaisemmaksi perhelääkärijärjestelmäksi, joka sisältäisi pitkäjänteisen hoitosuhteen lisäksi myös potilaan perheen huomioinnin ja moniammatillisen työotteen. Hollantia pidetään yhtenä parhaiten terveydenhuoltonsa järjestäneistä maista. Siellä on vahva perhelääkäri-instituutio järjestelmän perustana ilman rinnakkaisia yksityisen ja työterveyshuollon järjestelmiä kuten Suomessa. Perhelääkärikeskukset ovat perhelääkärin ympärille […]
Noin 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Heistä 80 prosentilla on lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi oikeus käyttää sairaanhoidon palveluja. Työnantajat maksavat vuodessa noin 400 miljoonaa euroa työntekijöiden sairaanhoidosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote) voi muuttaa sairaanhoidon asemaa työterveyshuollon osana. Tulevaisuudessa työterveyshuoltoa voidaan painottaa nykyistä enemmän lakisääteiseen ehkäisevään työhön […]
On vahingollista olettaa, että ihminen tarvitsee hoitoa vasta, kun hän on menettänyt toimintakykynsä lähes kokonaan. Masennustilan varhainen tunnistaminen parantaa ennustetta. Suomessa depression eli masennustilan (kansanomaisemmin masennus) sairastaminen on erittäin yleistä ja vuosittain vakavaan masennustilaan sairastuu 5-6 % suomalaisesta väestöstä. Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana. Yleisyytensä vuoksi masennus koskettaa jokaista meistä ainakin läheisen sairastumisen kautta. […]
Sote-uudistuksen yksi päätavoite on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Tavoite onkin välttämätöntä toteuttaa, jos halutaan terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuus toimivaksi niin, että kaikille on mahdollista päästä hoitoon jonottamatta. Tällä hetkellä Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto johtuen erityisesti terveyskeskusjärjestelmän toimimattomuudesta. Noin 1,4 miljoonalla suomalaisella on kuitenkin joustavasti toimiva ja potilaalle maksuton työterveyshuolto […]